maanantai 2. marraskuuta 2009

Juustoinen pehmeä nakkikeitto


Valmistin vähän erilaisen nakkikeiton. Pienin perunat ja porkkanat aika pieniksi kuutioiksi ja haudutin
keittoa pienellä lämmöllä, niin että osa  perunoista hajotessaan vähän suurustivat  keittoa.

Leikkaa nakit  vinottain paloiksi niin keitosta tulee hauskemman näköinen ja näyttää runsaammalta. Pehmeän ja vähän makeamman makuvivahteen sain sulatejuustolla ja tuoreella inkiväärillä.

Juustoinen nakkikeitto


300- 500g porkkanoita
8-10 kpl keskikokoista perunaa
1 sipuli
2-3 kpl valkosipulinkynttä
n. 300g nakkeja
1  lihaliemikuutio
4-5 palaa sulatejuustoa (Lidlin yksittäispakattu levitettävä sulatejuusto)
n. tl raastettua tuoretta inkivääriä
sokeria, mustapippuria, chilipippuria, (suolaa)

Laita kuutioidut porkkanat veteen kiehumaan.
Lisää lihaliemikuutio ja raastettu tuore inkivääri.
Kuullota voissa  pilkottu sipuli ja valkosipuli ja lisää ripaus sokeria, laita porkkanoiden kanssa kiehumaan.
Anna kiehua miedolla lämmöllä n.10-15 min. Lisää senjälkeen kuutioidut perunat.
Ruskista voissa vinottain leikatut nakit ja lisää keittoon. Mausta keitto pippureilla, tarkista suolan määrä.
Anna kiehua miedolla lämmöllä niin että osa perunoista on vähän hajonnut (suurustanut keittoa)
Lisää viimeiseksi sulatejuusto, annostele keitto lautaselle ja laita tuoretta persilijaa päälle.

Keitosta tulee tosi pehmeän makuinen. Tarjoan keiton ruisleivän (Manninen, Konnevedellä kauan toiminut kotileipomo jonka riihileipä on oma suosikkini).
sekä tuoreen kurkun kanssa.



Romeo- koira saa myöskin kotiruokaa. Näytti maistuvan
sillekin koska siinä oli niitä ihania nakkeja, jotka on
Romeon herkkuja.











Nopea ja helppo Kinkku- tomaattipannari



Ihana lokakuun viimeinen päivä, Pyhäinpäivä! Aurinko paistaa. Pia-ystäväni soitti ja pyysin häntä metsä-
lenkille. Mietin kumpaa tarjoaisin ennen lähtöämme, suolaista vai makeaa. Sitten päätin, että teen suolaisen
pannarin. Valmistin sen pyöreään piirakkavuokaan.


Tomaatti- kinkkupannari

4 dl maitoa
1 kananmuna
3 dl vehnäjauhoja
2 rkl öljyä (löysin aivan ihanan Neito voin makuinen Erikoisrypsiöljyn)
2 kpl valkosipulinkynttä
n. 70g ylikypsääkinkkua
2 tomaattia
n.2 dl juustoraastetta
mausteita maun mukaan
Mausteeksi laitoin suolaa, basilikaa, cilipippuria ja ripauksen sokeria sekä
päälle tuoretta persilijaa.

Pannarin valmistus:
Laita kulhoon maito, kananmuna, vehnäjauhot, puserretut valkosipulinkynnet ja mausteet.
Anna taikinan turvota hetken (n.10-20 min).
Kaada taikina voideltuun piirakkavuokaan.
Lisää päälle suikaloitu kinkku, ohuiksi siivuiksi leikatut tomaatit sekä
lopuksi juustoraaste ja päälle persilijaa.

Paista pannari 200C astetta, uunin keskitasolla n. 45min.

Tästä tuli aivan ihanan makuinen pannari, nopea ja helppo.
Nautimme sen kahvin kera,  oikein veitsellä ja haarukalla.
Salaatiksi laitoin tomaattilohkoja joiden päälle ripautin öljyä ja sitruunanmehua.

Maistuu muuten kylmänäkin.

tiistai 6. lokakuuta 2009

Lampaankääpäpihvit



















Käyn koiran kanssa lenkillä päivittäin metsässä. Varsinkin nyt, kun olen tällä ihanalla vuorotteluvapaalla on aikaa pysähtyä. Metsä on aivan ihana paikka, sen monimuotoisuus, hiljaisuus, tuoksut värikylläisyys, (juuri tähän aikaan ) on tosi virkistäviä asioita.

On ihana haistaa ja maistaa Luojan antamia antimia. Tänä syksynä oli runsaasti sieniä ja mikä minua ilahdutti, suosikkisientä lampaankääpää oli runsaasti tarjolla. Keräsin vain yhden satsin kerralla eli ensin paistoin pihviksi pannulla ja toisen kerran laitoin lämpaankääpäpiirakkaa. Sieni on helppo valmistaa pihviksi, kun sen 'hattu' on niin laakea.

Molemmista tuli tosi ihania.



Lämpaankääpäpihvit



Lampaankääpäsientä

1 kanamuna

vehnäjauhoa, suolaa, mustapippuria, ripaus cilipippuria

voita paistamiseen

kuohukermaa

sokeria

sitruunasta puristettua mehua



Puhdista sienet, pyöritä ensin kanamunassa ja leivitä sitten vehnäjauhoissa joissa on suolaa,
mustapippuria ja ripaus chilipippuria.

Paista pannulla voissa, molemmin puolin, miedolla lämmöllä.

Lisää purkki kuohukermaa ja sokeria maun mukaan. Puristin vielä sitruunasta mehua.

Anna hautua hetken aikaa. Tarkista makua.




Tarjoile keitettyjen perunoiden kanssa.

Lisänä tarjoilin raikkaita tomaatteja ja kurkkua joihon ripottelin hieman oliivioljyä ja puristin

sitruunasta mehua.

Nopea ja helppo ruoka (sieniaikaan) josta saa halutessaan juhlavankin ruoan.














torstai 1. lokakuuta 2009

Ihana kasvissosekeitto!


Sitten kun on syöty ihania etanoita ja maukasta kaalilaatikkoa, tekee mieli jotain kevyempää. Vaikka tähänkin kasvissosekeittoon tulee kyllä kermaa ja voita (huomaa keitossa oleva kiilto, aika herkullisen näköistä).

Ruoan laitossa ja tarjoilussa on kattaus erittäin tärkeä. Itse pidän ja kerään vanhoja kauniita astioita (kiitos Ritva-ystävälle joka minut aikoinaan siihen innosti) joista saa tosi upeita kattauksia eikä todellakaan tarvitse tehdä juhla-ateriaa! Aivan arkena tajottu ruoka hienosti katettuna vaikka uushopeisilla aterimeilla antaa juhlan tuntua. Muistan kun tytär asui vielä kotona ja kattoi pöydän hän kysyi, "äiti laitanko hopeat".


Tässä tämä minun sosekeittoni:


1 ps porkkanoita
5 kpl keskikokoista perunaa
2 kpl sipulia, valkosipulia muutama kynsi jos tykkää
1 lihaliemikuutio, kana, kasvisliemikin sopii hyvin, (suosi
liemikuutioita jotka eivät sisällä aromivahvennetta E621)
n. 100g sulatejuustoa ehdoton suorikkini on mascarpone juusto
suolaa
sokeria
voita
ripaus mustapippuria myllystä sekä
chilipippuria
kermaa
sitruunasta puristettua mehua


Laita pilkotut porkkanat ja perunat veteen kiehumaan.
Kuullota sipuli voissa, ja lisää ripaus sokeria.
Laita sipuli porkkanoiden ja perunoiden kanssa kiehumaan ja lisää liemikuutio, keitä kypsiksi.
Soseuta sauvasekoittimella, lisää mausteet, anna hautua liedellä ainakin tunti.

Mitä pidempään haudutat sitä maukkaampi keitto!

Lisää sitten sulatejuusto, loraus kermaa ja nokare voita.
Maistele keittoa, sokeri ja voi tuovat porkkanan maun esille.
Maustaminen on mielestäni niin maku asia, mistä itse pitää.
Itse pyöristelen makua sokerilla, suolalla, sitruunan mehulla,
mitä makua se milloinkin kaipaa.


Kuvasta voi päätellä, että Romeo-koirakin (kotioloissa Romppainen) tykkää tästä keitosta.
-Varsinkin kun "terästää" keittoa muutamalla nakinpalalla.



tiistai 29. syyskuuta 2009

Pehmoinen kaalilaatikko

Kaali kuuluu ehdottomasti omiin suosikkeihini, esim. pitkään haudutettu kaalilaatikko, uudesta kaalista on mainiointa arkiruokaa. Ystävät kysyvät miten saat laatikoista niin maukasta ja "pehmoista". Laatikot, karjalanpaistit ym. vaativat pitkän haudutuksen, että maut pääsevät oikeuksiinsa. Ihmettelen, kun joissain ohjeissa sanotaan että laatikko on valmista 1-2 tunnissa.
Mielestäni siitä ruuasta puuttuu juuri se täyteläisyys ja maukkaus joka saadaan juuri sillä
pitkään hauduttamalla. Valitettavasti tätä ei voi tehdä jos haluaa nopeasti päivällisruoan työpäivän jälkeen mutta sitten viikonloppuna.

Kaalilaatikko

1 kg valkokaalia

500-700 g naudan jauhelihaa

2 sipulia, muutama kynsi valkosipulia

1dl riisiä (puuro)

5dl maitoa

suolaa, mustapippuria myllystä, hieman chili-pippuria

2 kanamunaa

5 dl maitoa

Keitä ensin riisipuuro;

Kiehauta 1 dl vettä, laita riisit, kunnes vesi on imeytynyt

riiseihin, lisää maito ja anna hautua puuroksi.

Pilko kaali pieneksi suikaleeksi ja laita veteen kiehumaan.

Kuullota sipuli voissa, ripottele hieman sokeria

lisää jauheliha ( huoneenlämpöisenä) ja ruskista,

mausta pippureilla ja suolalla

Yhdistä keitettyyn kaaliin jauhelihasipuliseos ja riisipuuro.

Voitele voilla uunivuoka, kaada seos vuokaan ja

kaada munamaito päälle ja voinokareita.

Hauduta n.170C uunissa 3-4 tuntia.

Tarjoa ruisleivän, (Manninen, "mannista" on syötyjo 70-luvulta lähtien.

Parempaa ruisleipää, eritoten riihileipää on mielestäni turha hakea )

pilkotun tomaatin ja kurkun kera jossa on

hieman oliiviöljyä ja sitruunasta puristettua

mehua.

Valkosipulietanat



Tutustuin valkosipulietanoihin kauan sitten. Otimme töissä tavaksemme että käymme lounastauolla, palkkapäivänä syömässä vastapäisessä ravintolassa valkosipulietanat.

Siihen aikaan se oli aika eksoottista ruokaa. Etanat oli sitten aika kauan unohduksissa, kunnes taas muistin ne ja ajattelin, että näitä osaan tehdä itsekin. Siitä lähtien ne ovat olleet perheen ja ystävien suosiossa. Varsinkin tyttäreni joka opiskelee Helsingissä, kysyy aina tullessaan käymään että "äiti laitatko etanoita".


Joten tässä ohje.



Valkosipulietanat

1 prk etanoita (säilyke n. 12 kpl)

n.150 g voita

4-5 valkosipulin kynttä

tuoretta yrttiä maun mukaan (persilija, basilika)

sitruunan mehua

parmesan juustoa

Valmista ensin valkosipulivoi, puserra pehmeään

voihin valkosipulinkynnet hiennnonnettu yrtti

purista hieman sitruunasta mehua.

Huuhtele etanat siivilässä, kaada talouspaperin päälle

kuivaa paperilla painelemalla kevyesti.

Laita etanapannun kuppeihin nokare valkosipulivoitavoita,

päälle etana ja vielä voinokare,

purista  pannun päälle  sitruunasta mehua.

Ripottele raastettu parmesan juusto

etanoiden päälle.

Kuorruta uunissa 250C niin että pinta

on kauniin ruskea.




Tarjoa etanat kiinteän vaalean leivän kanssa

sekä raikkaan salaatin jossa on tuoretta

hedelmää (päärynää, persikkaa...)

Juomaksi sopii erinomaisesti samppanja tai hyvä kuohuviini.